Markkinavihreiden avaus Yrittäjän päivälle
Kolme keinoa yrittämisenhelpottamiseen
Yrittäminen on rohkeutta. Se on ahkeruutta, organisointikykyä ja valmiutta ottaa vastuuta omista ja usein myös muiden teoista. Mutta Suomessa ja EU:ssa yrittäjyyden ympärillä on liikaa esteitä, jotka eivät palvele ketään – eivät yrittäjää, eivät työntekijää, eivätkä yhteiskuntaa.
Markkinavihreiden ratkaisut nojaavat markkinamekanismeihin: kun sääntely on johdonmukaista, ennakoitavaa ja kevyttä, markkinat löytävät itse tehokkaimmat ratkaisut. Kun esteitä puretaan, yrittäjyyden ja kestävän kasvun potentiaali vapautuu. Alla kolme konkreettista keinoa.
Keino 1 / 3
YEL-uudistuksen suurin lupaus jää toteutumatta – pienituloisin yrittäjä maksoi
Yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) piti uudistua niin, että se perustuisi vihdoin todellisiin ansiotuloihin. Hallituksen esitysluonnos kesäkuulta 2026 tuottaa selvän pettymyksen: periaate tunnustetaan oikeaksi, mutta sitä ei uskalleta toteuttaa johdonmukaisesti. Myös Suomen Yrittäjät on tuonut saman kritiikin esiin.
Pienituloinen tai aloittava yrittäjä törmää edelleen samaan epäselvään ja keinotekoiseen YEL-alarajaan kuin ennenkin. Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja säilyy arvioperusteisena, eikä ansiotulojen reaaliaikaisuutta edes tavoitella. Käytännössä ansiotiedot voivat olla kaksikin vuotta vanhoja. Aloittavan yrittäjän alennus on poistettu kokonaan, ja sen tilalle tarjotaan maksujoustoa, mutta maksut eivät koskaan jousta alle minimimaksun, vaikka tuloja ei olisi lainkaan. Yrittäjälle jää aina vähintään noin 200 euron kuukausimaksu, oli tuloja tai ei.
Sairastuessaan yrittäjä ei saa maksuja poikki ellei sairausloma kestä vähintään kolme kuukautta. Se ei ole se apu, jota sairastunut yrittäjä tyypillisesti tarvitsee.
Vihreiden varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi ja puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pyry Väre ovat vaatineet, että maksun pitäisi olla progressiivinen sen sijaan, että tietyn rajan kohdalla tulee täysi prosenttiosuus heti. Hallituksen esitys ei tarttunut tähän. Tarkoituksena oli tehdä järjestelmästä ymmärrettävämpi ja selkeämpi, mutta siinä onnistuttiin todella heikosti. Vihreiden talouspoliittisessa ohjelmassa YEL-järjestelmää on vaadittu uudistettavaksi jo pitkään.
Markkinavihreiden ratkaisut:
YEL-maksujen on perustuttava todellisiin, reaaliaikaisiin ansiotuloihin – ei kaksi vuotta vanhoihin tietoihin tai arvioihin. Kun maksut heijastavat todellista markkinatuloa, järjestelmä on oikeudenmukainen ja ennakoitava. Yrittäjä voi suunnitella liiketoimintansa ilman että eläkevakuutus muodostuu piiloveroksi, joka ei vastaa todellista ansaintaa.
Sairausjousto heti, ei vasta kolmen kuukauden jälkeen. Jos yrittäjä sairastuu ja tulot katoavat, maksut on katkaistava välittömästi. Joustamaton minimimaksu on keinotekoinen este, joka vie yrittäjältä kyvyn selviytyä markkinoiden luonnollisista notkahduksista.
YEL-järjestelmän rahoitus kuntoon. Valtion rahoitusosuus kasvaa, mutta järjestelmän rahastointia ei aloiteta. Kestävän rahoituksen puute siirtää taakan yrittäjille, jotka maksavat epäsuhtaisesti suuria maksuja suhteessa saamaansa turvaan. Kestävällä rahoituksella maksut voidaan kohdistaa oikeudenmukaisesti.
"Kaavailtu YEL, uudistuksen jälkeen, hankaloittaa tai joskus jopa estää yritystoiminnan aloituksen 'autotallimittakaavasta' suuremmaksi."
— Minna Roukkio-Taipale
Keino 2 / 3
Selkeä määritelmä yrittäjyydelle ja sen loppumiselle
Konkurssiin päättynyt yritystoiminta on kerryttänyt yrittäjälle valtavasti osaamista ja kokemusta. Silti Suomessa konkurssiin liittyy epäonnistumisen leima, jota ankara konkurssilainsäädäntö korostaa. Maksuhäiriömerkintä voi estää starttirahan saamisen ja yritystilin avaamisen pankissa. Verottaja voi evätä uuden yrityksen merkitsemisen ennakkoperintärekisteriin pelkän konkurssin vuoksi. Suomen Yrittäjät on esittänyt samaa: konkurssin tehneen paluuta takaisin yrittäjäksi tulisi helpottaa. Vihreiden ylivelkaantumisratkaisuissa todetaan, että "haluamme yhteiskunnan jossa epäonnistuminen ei ole häpeä, vaan uusi alku".
Markkinatalouden perusidea on, että epäonnistuminen kuuluu prosessiin. Yrittäjä, joka on oppinut virheistään, on arvokkaampi resurssi seuraavalla kierroksella. Jos järjestelmä estää uuden aloittamisen, se menettää kalleimman pääoman: kokemuksen.
Markkinavihreiden ratkaisut:
Uusi yritys konkurssin jälkeen ilman esteitä. Poistetaan verottajalta oikeus evätä uuden yrityksen merkitseminen ennakkoperintärekisteriin, kun konkurssiin ei liity väärinkäytöksiä eikä yrittäjällä ole liiketoimintakieltoa. Markkinat päättävät, onko yrittäjä luotettava, ei viranomainen, joka rankaisee jo epäonnistumisesta.
Maksuhäiriö ei estä yrittämistä. Varmistetaan, ettei maksuhäiriömerkintä estä starttirahan myöntämistä tai yritystilin avaamista. Hakijan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti ja yrittäjyysmyönteisesti. Kohdentamalla starttirahan yrittäjyyteen, ei maksuhistoriaan, yhteiskunta hyödyntää olemassa olevaa osaamista markkinoille palauttamalla.
Lakkautetun yrityksen velkojen vähentäminen. Mahdollistetaan lakkautetun yrityksen velkojen maksun vähentäminen yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Tämä vähentää epäonnistumisen kustannuksia ja rohkaisee uutta yritystoimintaa.
"Haaveilen yrittäjyydestä ja olen tehnyt alustavaa liiketoimintasuunnitelmaa. Näiden ratkaisujen myötä uskaltaisin ehkä kokeilla siipiäni."
— Johanna Muurinen
Keino 3 / 3
Raivataan esteitä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tieltä
Moni yrittäjä haluaisi kasvaa ja työllistää, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan liian suurena riskinä. Sivukulut, byrokratia ja epävarmuus tekevät rekrytointikynnyksestä korkean. Tämä kynnys estää yrityksiä kasvamasta ja yhteiskunnallisia hyötyjä syntymästä. Vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaus koetaan liian suurena riskinä, ja tämän kynnyksen madaltaminen mahdollistaisi yrityksen kasvun.
Markkinamekanismi toimii vain, jos kasvamisen kynnys on kohtuullinen. Kun yritys haluaa työllistää, siihen pitää kannustaa, ei rankaista. Sivukulujen poistuminen ensimmäisestä työntekijästä on investointi markkinoiden laajenemiseen ja työllisyyteen.
Markkinavihreiden ratkaisut:
Ensimmäisen työntekijän sivukulut pois. Vapautetaan väliaikaisesti itsensä työllistävä yrittäjä ensimmäistä työntekijää koskevista sivukuluista. Kun työn palkkaamisen kustannus on ensimmäisessä vaiheessa pienempi, markkinat luovat työpaikkoja luonnollisesti.
Uusi palkkatukimalli ensimmäiselle työntekijälle. Luodaan palkkatukimalli, joka on suunnattu juuri mikroyritysten ensimmäiseen rekryyn. Kohdennettu tuki madaltaa kynnystä ja antaa markkinoille signaalin: kasvaminen kannattaa.
Yksityishenkilöiden työnantajuuden keventäminen. Helpotetaan yksityishenkilöiden työnantajana toimimisen byrokratiaa luomalla sopivat vakuutus- ja työterveydenhuollon mallit. Kun palkkaaminen on helppoa, markkinat laajenevat alhaalta päin.
"Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja toiminut itse yrittäjänä, joten tiedän, miten suuri askel ja taloudellinen riski ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla. Tätä kynnystä kannattaa madaltaa, sillä pienelle yritykselle ensimmäinen työntekijä voi olla alku kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle."
— Ulla Santti
Bonus – EU-pakkausasetus jarruttaa verkkokaupan laajentumista
EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) tuli voimaan 12. elokuuta 2026. Sen tavoite on hyvä: vähemmän jätettä, enemmän kierrätystä. Vihreiden ohjelmissa tuetaan pakkausmateriaalien vähentämistä ja kertakäyttöpakkausten verottamista. Mutta toteutus iskee raskaasti juuri pieniin verkkokauppoihin. Myös Iltalehti raportoi asetuksen iskusta pienyrittäjille.
Jos pieni verkkokauppa haluaa myydä pakattuja tuotteita suoraan kuluttajalle toiseen EU-maahan, se joutuu rekisteröitymään, raportoimaan pakkauksensa, maksamaan tuottajavastuumaksuja (EPR) ja mahdollisesti nimeämään paikallisen edustajan erikseen jokaisessa 27 EU-maassa. Jos vientiä on kymmeneen maahan, sama prosessi käydään läpi kymmenen kertaa. Yhden hengen käsityöyritykselle, erikoiskauppiaalle tai pienelle verkkokaupalle kustannukset voivat ylittää koko kohdemaasta saatavan myynnin. Ilta-Sanomien mukaan jos yrittäjä haluaa myydä suoraan asiakkaalle toisessa EU-maassa, on hänen selvitettävä kyseisen maan järjestelmä, tehtävä sopimus tuottajayhteisön kanssa ja maksettava kierrätysmaksu – jokaisessa maassa erikseen.
Sisämarkkinoiden perusidea on, että yksi unioni, yhdet säännöt. Kun jokainen jäsenmaa vaatii oman rekisteröinnin, oman maksun ja oman edustajan, sisämarkkinat eivät toimi. Tämä on markkinamekanismin vastainen tila, joka suosii suuria yrityksiä ja tukahduttaa pienet.
Ensisijainen ratkaisu: EU-tason yksi luukku pakkaustuottajavastuuseen. Yksi rekisteröinti, yksi ilmoitus, yksi maksu – ei 27 erillistä kansallista rekisteriä. Samalla tavalla kuin ALV:ssä on OSS/IOSS-järjestelmä yhden rekisteröinnin mahdollistamiseksi, tarvitaan yhtenäinen EU-tason tuottajavastuun ilmoitus- ja maksukanava. Tämä on se ratkaisu, jolla ympäristötavoite ja yrittäjyys saadaan sovitettua yhteen. Kun säännöt ovat yhtenäiset koko sisämarkkinalla, kilpailu välittyy hinnan ja laadun kautta, ei byrokratian läpäisykyvyn kautta.
Mikroyritysten kevytmalli yksi luukku -järjestelmän sisälle. Kun yksi luukku on olemassa, mikro- ja yksinyrittäjille (alle 10 työntekijää, liikevaihto alle 2 M€) rakennetaan sen sisälle kevyt ilmoituskäytäntö, jossa pakkauskierrätysmaksut ja raportointi pysyvät kohtuullisina suhteessa myyntiin. EU:n asetuksessa säädetään, ettei pienille tuottajille saa tulla kohtuutonta taakkaa – tämä periaate pitää saada elämään yksi luukku -järjestelmässä.
"EU:n vahvuus on suuri sisämarkkina, jossa yritykset Suomesta Portugaliin voivat kilpailla avoimilla markkinoilla. EU:n pakkausasetus rikkoo tämän periaatteen ja asettaa keinotekoisia esteitä markkinoille."
— Lauri Lavanti
Yhdessä helpotamme yrittämistä
Yrittäjyys ei kaipaa uusia tukihimmeleitä vaan vähemmän keinotekoisia esteitä. Kun sääntely on kevyttä, johdonmukaista ja ennakoitavaa, markkinat palkitsevat rohkeutta ja ahkeruutta – eivät byrokratian läpäisykykyä.
Tule mukaan rakentamaan Suomea, jossa yrittäminen kannattaa ja jossa markkinat palvelevat ihmisiä.